Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
1234567
891011121314
15161718192021
22232425262728
2930311234

RSS

 02.04.2011 12:25 | lapineramiehet

 Ihminen on ollut ja on jossain määrin vieläkin yksilöllinen luonteeltaan, mikä kuvastaa erakkomieltä ja nyky- yleisestä kehityssuunnasta jälkeenjääneisyyttä. Entisajan erämies teki retkensä yksin ja piti saaliinsa jakamattomana, vieläpä jakamattomana, vieläpä kadehtien ja nurjalla mielellä vielä katsoi naapuriakin, jonka tiesi saalista saaneen. Eipä samasta syystä tehdyt murhatkaan ollut tuntemattomia, kuitenkin silloin olivat suuret koskemattomat erämaat, suuret vesistöt ja virrat vapaina juoksemassa, joissa oli saalista yllin kyllin ja vapaat pyyntioikeudet.

Toisin on nyt, ihmiskunnan ja teollisuuden lisäännyttyä ja kehityttyä ovat olosuhteetkin olennaisesti muuttuneet. Toimintojenkin on täytynyt muuttua kollektiiviseksi, yhteistoiminnallisuudeksi. Sen on täytynyt perustaa joukkojärjestöjä toiveittensa ja vaatimustensa tueksi.

Edellä katkelma seuran 20- vuotuisjuhlien historiikin alusta, joka kuvaa hyvin sen aikaisia ajatuksia ihmisten mielissä. 

Seuran perustamista varten kokoontui 10.5.1952 joukko työläisiä Santamäen Työväenjärjestöjen parakkiin perustamaan metsästys- ja kalastusseuraa. Paikalla olivat seuraavat toverit:

Puheenjohtajana                   Heikki Makkonen

Sihteerinä                             Armas Kokkonen

Oskari Mäenpää, Väinö Kärnä, Toivo Patja, Eino Salo, Mauri Hiltunen ja Heikki Kokkonen.

 

Kokouksessa päätettiin päätettiin perustaa metsästys- ja kalastusseura, jonka nimeksi päätettiin antaa Lapin Erämiehet ry.

Päätettiin myös liittyä jäseneksi Suomen- Metsästäjä ja Kalastajaliittoon.

Erinäisistä syistä johtuen seuran rekisteröinti tapahtui vasta 18.8.1952, allekirjoittajina olivat seuraavat seuran jäsenet: Väinö K  Sutinen, Heikki R Makkonen ja Väinö P Kärnä.

Toiminta lähtikin ripeästi liikkeelle, sillä seuran jäseniksi liittyi kymmenittäin erähenkisiä miehiä ja naisiakin. Useilla oli järjestökokemusta muissa yhdistyksissä, ammattiosastoissa ja poliittisissa järjestöissä. 

Seuran perustamisen jälkeinen vuosikymmen oli ensiksi varsinaisen pesäpaikan etsintää. Aluksi vuokrattiin Olkkajärven eteläpää kalavedeksi, tämä osoittautui tilapäisratkaisuksi. Uutta vakituisempaa paikkaa etsittiin kuitenkin koko ajan, ja sellainen löytyikin Korvalan ja Niesin väliltä. Antti Vilèn ja Aarne Ruokovirta olivat käyneet Iso- Venejärvellä jo vuonna 1944. Seuramme silloinen jäsen ja puuhamies Matti Huhta edesauttoi Iso- Venejärven vuokraamisessa Metsähallitukselta 1954, Kursujärvi ja ympärillä olevat lammet vuokrattiin 1962. Tämän jälkeen seuran toiminta on keskittynyt Iso- Venejärvelle.


Kämpistä:

Vanha asuinkämppä, joka rakennettiin pikkupuolen päästä uittamalla tuoduilla vanhan savottakämpän hirsistä, valmistui 1955. Vanha sauna valmistui vuonna 1958. Eräänä tärkeänä etappina seuran toiminnan tiellä oli autotien valmistuminen 1962, tämä vilkastutti toimintaa huomattavasti. Kasvava toiminta ja suureneva jäsenistö vaativat lisää majoitustiloja, ryhdyttiin rakentamaan uutta kämppää, joka Alpo Torssosen johdolla valmistui kesällä 1965. Kämppä sai vihkiäisjuhlissa nimekseen Eräpirtti, kuitenkin kämppä kulkee jäsenistön suussa nimellä Uusikämppä.

Myös vanha sauna kävi pieneksi ja huonokuntoiseksi, päätettiin rakentaa uusi, mikä valmistui seuran 20-vuotisjulien alla. Vanhasta saunasta rakennettiin uutta majoitustilaa, jota nimitettiin kutukämpäksi. (Vuonna 2009 tämä kämppä muutettiin verkkovarastoksi). Uusi sauna valmistui juuri seuran 20-vuotisjuhlien alla. Sauna uusittiin 1995 , laitettiin myös keskuslämmitys ja lattialämmitys vesikierrolla löylypuolelle. Nykyinen kesäkeittiö rakennettiin 1987. Kaasulaitteiden käydessä vanhoiksi ja ajan muuttuessa syntyi tarve sähkövaloihin majoitustiloihin ja muuallekin. Tartuttiin toimeen ja ostettiin alligaattori,  tehtiin kaapeloinnit ja sisäasennukset. Syksyllä 1991 syttyivät Iso- Venejärvelle Sähkövalot. 

Kalankasvatus ja istutus ovat olleet eräs merkittävä toimintamuoto Iso- Venejärvellä. sillä järven luontainen kalakanta oli särki, ahven, hauki, made ja kiiski. Näitä ns. roskakaloja on pyritty koko toiminta- ajan vähentämään. Tilalle on istutettu arvokalaa, siikaa, taimenta, muikkua ja joitakin kertoja harjusta. Ensimmäiset siianpoikaset istutettiin 1955 ja muikun poikaset 1957.

Jotta istutukset onnistuisivat ja kalat saataisiin oikean kokoisina järveen, rakennettiin Niesin päähän kalankasvatus altaat vuonna 1960, altaiden käyttö olikin vuosia tehokasta ja vuosittaista. Altaiden käyttö on jäänyt viime vuosina vähemmälle ja altaalla on kasvatettu kirjolohia, jotka syksyisin on käyty joukolla onkimassa pois. Kalojen istutus järveen on jatkunut vuosittain, pääasiassa siikaa. 

Metsästys on ollut seuramme toiminnassa mukana alusta lähtien,

 

 

Kilpailutoiminta on myöskin ollut vilkasta, perinteinen maaottelu keväisin Rovaniemen Kala- ja metsämiehien kanssa jatkuu vieläkin. Seuran Leukukisat, mestaruuskisat ja Kursunpilkit ovat suosittuja. Olemme osallistuneet Pohjois- Suomen erämiespiirin kilpailuihin vuosittain.

Suomen Metsästäjä- ja kalastusliiton valtakunnan mestaruuspilkit pidettiin Iso- Venejärvellä 1973. 

Merkittävä tapahtuma seuran toiminnan kannalta oli vuonna 1965 naisjaoston perustaminen. Naisjaoston toiminta on mahdollistanut seuran toiminnan laajentumisen koko perheitä koskevaksi.

Lukemattomat ovat ne tunnit mitä naiset ovat talkoilleet ja huolehtineet eri tilaisuuksissa hyvinvoinnistamme.

 

 


 - lapineramiehet | Linkki


©2018 Lapin Erämiehet ry - suntuubi.com