Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
Vieraskirja  [ Kirjoita ]

Nimi: Heikki R.

29.01.2017 00:11
Kappas kun vuosikin on taas jälleen kerran vaihtunut uudeksi.

Nimi: Heikki R.

08.06.2015 23:27
Joo, heippa taas !
Lapin Kevät etenee aika viileissä merkeissä, mutta etenee kuitenkin, puutkin ovat jo ryhtyneet "viheriöitsemään" !?

Puutalkoot
pidettiin taas järvellä 29.-31.5. viikonloppuna ja homma kävi kuin luomisen työ, sillä kämpän ranthele kuljetettiin ns "Pilkemaster" klapintekokone. Koneen toimitti Jarkko miehistöineen autorantaan ja sieltä se lossattiin täällä viimeisellä Kon-Tikin versiolla kämpille. Koneen painoksi oli ilmoitettu noin 900 kg ja Kontikin kantavuudeksi oli laskettu noin 1000 kg. Marginaaliksi jäi näin ollen 100 kg, ja aika tarkoin oli suhteet laskettu, sillä melko lailla kansia myöten upoksissa Kontiki kulki, ajoittain muuan sentti oli vesiä kannen päälläkin, mutta miehillä lastia tasapainottaen kuorma saatiin kunnialla perille. Eikä suotta, sillä kaikki puunrungot tuo puunsärkijähirviö nieli, mitä sille syötettiin ja sylki net ulos valmiiksi pätkittyinä ja pilkottuina klapeina. Puoli vuorokautta siinä meni, mutta niin vain tuli kaikki ranthela olleet satakunta honganrunkoa jalostettua neljättä metriä korkeaksi valmiitten helläklapien kasaksi kun talkooporukkaa oli aika mukavasti. Naisjaosto Annelin johdolla huolitsi ja ruokki talkooporukan jälleen kerran kiitosta ansaitsevasti.

Piirin ampumakisat
käytiin Tolosella lauantaina 6.6. ja LEM lähettikin tällä kertaa paikalle varsinaisen iskuryhmän kahdella autolla: Pentti, Eero, Seppo, Matti, Jussi, Raili sekä allekirjoittanut puolustivat menestyksellisesti Erämiesten pitkää ja menestyksellistä Ampumakunniaa ja keräsivät säkenöivän mitalli- ja pokaalisateen osaksensa. Allekirjoittaneen kohtaloksi näissä keimeissä koitui pokata piirinmestaruus hirvikävelyssä.

Koekalastukset
on Lapin Erämiesten pitkässä historiassa muodostanet yhden vaikean ja katkeria ongelmia aiheuttaneen ongelman. Siellä on ollut tapauksia, että joku kalajaoston jäsen on kerännyt oman porukkansa, jotka eivät ole edes kalajaoston jäseniä, ja he ovat sitten ns."koekalastuksen" varjolla kalastaneet täysin laittomilla verkoilla ja laittomilla verkkomäärillä ja jopa laittomilla verkkomerkinöillä omaan lukuunsa ja jakaneet laittoman saaliin sitten omille kavereillensa ja onpa sitä koekalastussaalista kulkeutunut jopa myyntiin saakka. Saaliin analyysit on jääneet useimmiten täysin toisarvoiseen asemaan, tärkeintä on ollut vain koekalastus koekalastuksen vuoksi laittomilla vapauksilla.

Näistä väärinkäytöksistä on haluttu ottaa oppia ja niinpä jo Riissasen Kallen ollessa kalajaoston vetäjänä, päätettiin, että koekalastukset pitää suorittaa nimenomaan vain kalajaoston tekemien päätösten mukaisesti, niistä pitää ilmoittaa mahdollisimman avoimesti, niistä pitää tiedottaa puheenjohtajaa ja muuta toimikuntaa, niillä pitää olla selkeä tavoite ja tarkoitus, niiden tulokset pitää analysoida ja raportoida seuran kokouksissa ja saaliin käyttö ja jakelu pitää ilmoittaa selkeästi ja avoimesti.

On äärimmäisen ikävää todeta, että näitä yksittäishenkilöiden laittomia koekalastuksia ilman kalajaoston päätöksiä vielä tänä päivänäkin näkee harjoitettavan. Nyt on suunnitelmallisen ja järkevän kalakannan hoidon kannalta erittäin tärkeää, että kalajaosto ja toimikunta tuomitsevat tällaiset tapaukset ja ottavat ehdottoman selkeän linjauksen tällaisten sääntöjen vastaisten tapausten kitkemiseksi pois seuran toiminnasta.
Heikki R.
Kalajaoston pj.

Nimi: Heikki R.

01.05.2015 22:52
Joo, tosiaankin en yhteensattumien vuoksi päässyt viime vuosikokoukseen esittelemään viime vuoden kalastustilastoja, osa saaliskupongeistakin makasi kyllä tuolloin vielä järvellä laatikoissaan laskukoneen ulottumattomissa. Mutta nyt kun saalistulokset on laskettu, niin jospa niitä nyt sitten tässä hiukka esittelisin:

Vuonna 2014 lunastettiin 372 kpl verkkomerkkiä ja merkin lunastajia oli 59 henkilöä. Verkkomerkkimyynnin tuotto oli 1300 €. Merkkien myyntimäärä/lunastajien lukumäärä oli 21/26 % pienempi kuin edellisenä vuonna ja luonnollisesti sitä myötä myöskin verkkomerkkien myyntitulo oli pienempi. Verkkomerkkien hintaa on kalajaosto/toimikunta päättänyt vuodelle 2015 nostaa pitkäaikaisesta 3,5 €:sta 4:ään €: oon. Kuponkeihin merkittyjä verkkovuorokausia kertyi muikkuverkoille 725 kpl ja harvoille verkoille 464 kpl. Kaikkea pyyntiä ei ilmeisesti vieläkään ole merkitty kuponkeihin ja merkintäaktiivisuutta täytyy edelleen tehostaa.

Saaliita merkittiin kuponkeihin seuraavasti: muikkua 599 kg, siikaa 58kg ja 160 kpl, taimenta 1,6 kg ja 1 kpl, haukia 126 kg, ahventa 79 kg, särkiä 123 kg, matikkaa 5,2 kg ja kiiskiä 0,6 kg. Kokonaissaalis oli 991 kg, mikä on 13 % pienempi kuin viime vuonna.

Saaliskuponkien merkintöjen mukaan Muikkusaalis parani hieman, mutta oli vielä alle puolet huippuvuodesta 2011, kaikkien muiden kalalajien saalis putosi. Siikasaalis putosi 43 %, haukisaalis putosi 39 %, ahvensaalis putosi 61 % viimevuodesta. Särkisaalis pysyi lähes samana.

Tulosten tarkastelu antaa aihetta monenlaisiin pohdintoihin.

Muikku on tietysti meille se tärkein pyyntikohde ja sen määrä heijastuu suoraan kaikkeen Venejärven kalatalouteen ja muuhun aktiivisuteen: järvellä käynteihin, merkkimyyntiin, verkkovuorokausiin ja kokonaissaaliiseen. Muikku on meille huippuesimerkki hyvin onnistuneista kotiutusistutuksista, muutamilla hyvin toteutetuilla vastakuorituneiden muikunpoikasten istutuksilla olemme onnistuneet luomaan järvessä itse lisääntyvän huipputuottoisan kalakannan, siitä voimme onnitella itseämme. Muikun vuosittaisen lisääntymisen ja kasvun onnistuminen riippuu lähes täysin luonnonoloista ja meidän mahdollisuudet siihen vaikuttamiseen on varsin vähäiset.

Muilta osin on kalavedenhoidossa paljon miettimisen tarvetta. Taimenenpoikasten istutuksiin on viime vuosina pantu rahaa useita tuhansia euroja, ja jos saalis on tuolla tasolla, niin väistämättä tulee mieleen kysymys, että onko siinä mitään järkeä ?

Siikasaalis 160 kpl ja 58 kg kertoo karua kieltään järven siikakannan tilasta. Täysin selvää on ainakin se, että eräitten tekniikan miesten kokouksissakin suurella suulla esiin tuomat väitteet ylitiheästä siikakannasta ovat täysin tuulesta temmattua höpöpuhetta. Edelleen tulee mieleen, että pitäisikö siikaistutuksia tehostaa ja varsinkin liiallista keskenkasvuisten pikkusiikojen vilkkupyyntiä edelleen rajoittaa ?

Haukisaaliin noinkin selkeä väheneminen hieman kummastuttaa, olisiko kyseessä vain normaali vuosiluokkien vaihtelu ?

Ahvensaaliin väheneminen, olisiko kyse siitä, että katiskoilla ym vehkeillä tehty tehopyynti olisi tuottanut tulosta vai olisiko vain pyyntiaktiivisuus sillä sektorilla hiukka laimentunut ? Ahvenkannan määrä on edelleenkin syytä pitää kurissa, niin pilkkiahvenen koon suurentumisen kuin siianpoikasten kasvun ja säilymisenkin kannalta.

Särkisaalis on nyt jonkun vuoden pysynyt aikalailla vakiona, mutta sen määrää on edelleenkin syytä vähentää nimenomaan siian kasvua rajoittavana ravintokilpailijana.

Heikki R.

Nimi: Lare

01.01.2015 22:32
Ja vielä siian pyynnistä,,,, pyytäkää jos saatte, se on luonnon laki,,, kaikilla pyyntimuodoilla

Nimi: Lare

01.01.2015 22:28
Höpöhöpö, se on kala mikä käy pyydykseen, ei päin vastoin

Nimi: Heikki R.

31.12.2014 02:30
Ikävä kyllä, en päässyt vuosikokoukseen yhteensattumien vuoksi. Se on kyllä hyvin merkillistä miksi näitä tapahtumia, kokouksia ja asioita sattuu joskus näin täsmälleen samanaikaisesti. Ja kuitenkin ihminen pystyy olemaan vain yhdessä paikassa yhdellä kertaa. No onneksi on nämät Pallarin Sepon ylläpitämät nettisivut, joilla voidaan olla aina läsnä ajasta riippumatta.
Heikki R.

Nimi: Heikki R.

27.12.2014 22:28
Pikku lisäyksenä vielä noihin pariin edelliseen siian ja taimen istutuksia koskeviin mietelmiin, että niissä tarkoitin nimenomaan niitä kalanistutuksia, jotka tehdään verkkomerkkien myynnistä saaduilla varoilla. Kokonaan eri asia on esim. se Sepon tekemä keräystyö taimenenistutusten rahoittamiseksi, se on todella hienoa ja esimerkillistä kansalaisaloitteellisuutta ja vapaaehtoistyötä ja sillä tiellä pitää jatkaa edelleen. Ja ehken jopa tavoitteena voisi ollakin, että pääosa taimenen istutuksista tehtäisiinkin juuri tuollaisen keräyksen ja vapaaehtoisrahoituksen pohjalta.

Yleisen verkkomerkkimyynnin tulos voitaisiin sitten käyttää paremmin tuottavien kalalajien istutuksiin kuten esim siika. Ja mikseipä myöskin jopa kuha. Verkkomerkkimyynnin tulos on rajallinen, kuten jokainen hyvin ymmärtää ja mielestäni olisi järkevää, jos se suunnattaisiin mahdollisimman hyvin tuottaviin kalanistutuksiin.

Muutamissa viime kokouksissa tuli eräiden ns. teknisen puolen koulutuksen saaneiden herrojen puolesta esiin sellaisia väitteitä, että Venejärven kalanhoidon suurin ongelma olisi liian tiheä siikakanta ja siitä aiheutuva ravintokilpailu ja lääkkeeksi tähän ongelmaan he tarjosivat siikakannan voimakasta harventamista ja tehopyyntiä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Mitään tutkimustuloksia, taikka muuta tietoa nämä teknisen puolen herrat eivät kyenneet näiden väitteidensä tueksi esittämään, elikkä se kaikki oli pelkkää "mutua". Ja tähän jopa myöskin seuran puheenjohtaja, hämmästyttävää kyllä, näytti sekaantuvan !

Kuten tuossa edellä olevassa siika-puheenvuorossa jo esitinkin, niin syksyllä 2013 kalajaosto teki virallisen koepyynnin niillä voimavaroilla, joita koolle saatiin kerättyä ja sen koepyynnin tulokset eivät millään tavalla tukeneet edellä mainittua teknisten herrojen mielipidettä. Päinvastoin koepyynnin tuloksena todettiin, että järven kalanhoidollisten ongelmien painopiste on aivan muualla.

No vielä koepyynnin tulosten julkaisemisen jälkeenkin pidetyissä kokouksissa seuran puheenjohtaja halusi vielä kesäksi 2014 noin vaan lonkalta pistää pystyyn uuden koekalastuksen, joka suuntautuisi nimenomaan sen kuuluisan "vilkkusiian" ikä-,kasvu-, sukukypsyys-, pituus-, paino-, rotu-,kannantiheysrakenteeen selvittämiseksi ja lupasi viedä sen läpi kesän 2014 aikana vaikka omalla kustannuksellansa. Suurella mielenkiinnolla jäämme odottamaan tulosten julkaisemista, mikä toivottavasti tapahtuu jo seuraavassa vuosikokouksessa.
HeikkiR.

Nimi: Heikki R.

20.07.2014 22:35
Isoa Siikaa Isosta Venejärvestä varmaan kaikki toivoo saavansa.

Iso siika on rasvainen ja maukas ja herkullinen kaikenlaisena ruokakalana. Pikkusiika on rasvaton ja mauton ja jokseenkin heikko ruokakala.

Isona siikana pidetään tuollaista 0,5-1 kg:n kokoluokkaa, noin 42-45 mm verkoon tarttuvaa kalaa. Ikävä kyllä se on tänä päivänä järvellä erittäin harvinainen tapahtuma. Vielä 10 - 20 vuotta sitten Venejärvestä saatiin isoa siikaa jopa aika runsaastikin, parhaina vuosina lähelle 1000 kg vuodessa.

Mikä sitten on syynä siikakannan nykyiseen heikkoon tilaan; sitä on niin kalajaostossa, hallituksessa kuin kämpilläkin hartaasti mietitty. Se ainakin on varmaa, että tumput suorana seisoskelemalla ei asiat parane. Jotakin pitäisi tehdä asian korjaamiseksi, kun järven vuotuisen siikasaaliin käyrät on jo pitkään sojotelleet pahasti alaviistoon jopa alle 100 kg/vuosi.

Viime syksynä järjestettiin siikakannan tutkimiseksi kalajaoston toimesta julkinen, lehdessäkin kuulutettu koepyynti ja hankitiin 10 kpl uusia sopivankokoisia koeverkkojakin. Koepyynnin tarkoituksena oli nimenomaan selvittää onko järvessä ja kuinka suuressa määrin, ja minkä ikäistä sellaista siikaa, joka ei tartu > 42 mm verkkoon, mutta joka näkyisi runsaanakin esim. kesä-heinäkuun vaihteen vesiperhosen kuoriutumiskauden eli "vilkkusiikakauden" aikaisen virvelikalastuksen saaliina.

Koekalastus onnistui jokseenkin hyvin ja saaliina saatiin kaiken muun kalaston ohella näytteeksi vajaa 40 kpl juuri sitä välikoon 200-300 g:n pikkusiikaa, joka ei tartu 42 verkkoon, mutta joka muodostaa pääosan siitä keskikesän virvelillä saadun siian saaliista.

Koepyynnin saaliit laskettiin ja punnittiin verkoittain, lajeittain ja siikojen osalta yksilöittäin pituus ja paino, määritettiin sukupuoli, sukukypsyys, siikalaji sekä otettiin suomunäytteet iän määrittämiseksi ja tulokset raportoitiin seuran vuosikokouksessa syksyllä 2013.

Olennaisimpana tuloksena siian osalta oli, että vaikka nuo pikkusiiat olivat jokseenkin hidaskasvuisia ja iäkkäitä 4-6, muutama jopa 7 vuotiaita, niin yhtään ainoaa sukukypsää kalaa ei tavattu, kaikki olivat kasvavia kaloja. Ns kääpiöitymiseen viittaavia ilmiöitä ei havaittu, eikä tuo pikkusiian määräkään järvessä verkkovuorokausisaaliin perusteella mitenkään suurelta vaikuttanut kun ajankohtakin oli siian parasta uintiaikaa.

Kun tiedämme, että Inarin pohjasiika on yleensäkin melko hidaskasvuinen mutta pitkäikäinen laji, se saattaa elää ja kasvaa jopa reilusti yli 10-vuotiaksi, eikä tuo planktonsiikakaan taida siitä paljoa jälkeen jäädä, niin kyllä siinä väistämättä joutuu sellaisen johtopäätöksen tekemään, että virvelillä kalastetut siiat on suurelta osin keskenkasvuisina pikkusiikoina ennen aikojaan ylös vedettyjä ja niillä olisi ollut vielä useita vuosia aikaa kasvaa Isoksi Siioiksi, jolloin saaliin arvo ruokakalana olisi ollut moninkertaisesti suurempi.

Venejärven siikakanta on täysin istutusten varassa. Siian istutusmäärät ovat nykyään varsin pieniä, mm sen välttämiseksi, että järveen ei muodostuisi ylitiheää, kääpiöitynyttä pikkusiian kantaa. Istutusmäärät on olleet tasolla 2000-3000 kpl/v kesänvanhoja poikasia. Poikasten hävikki karussa niukkaravinteisessa haukia, ahvenia ym. nälkäisiä suita vilisevässä järvessä on varsin suuri ja edes sinne virvelisiian 4-7 vuoden ikään selviää istukkaista korkeintaan 10 %, todennäköisesti huomattavasti vähemmän.

Tämä tarkoittaa että järveen tulee korkeintaan 200- 300 kpl edes tuohon virveli-ikään selviävää siikaa vuodessa. Verkkopyynti-ikään vielä huomattavasti vähemmän. Jos näin pienistä määristä vedetään keskenkasvuisena pikkusiikana ylös kymmeniä, jopa satoja kappaleita vuosittain, niin kyllä se vaan aikamoisen loven tekee tuohon jo valmiiksi pieneen rekryyttimäärään. Onko se kovin järkevää seuran varojen käyttöä ja kalavedenhoitoa ?

Minun mielestä ei ole.

Heikki Ruokanen

Nimi: Pertti R.

20.07.2014 21:13
Helteitä pitelee.

Nimi: Heikki R.

30.05.2014 23:13
ettei lähtenyt, kokeillaan uudestaan.

Noista edellisistä kommenteista on jo senverta aikaa, että pilkkikausi on takana ja jäätki lähti järvestä viime lauantaina 24.5. jotenka sulavesikautta nyt eletään jo järvelläkin.

Käytiin eilen helatorstaina Ulmas-Eeron ja Vanhas-Matin kanssa Erämiespiirin ampumamestaruuskisoissa Sodankylässä ja eihän sieltä taaskaan ilman mitaleita poies päästy. Pojat paukutteli mitalit luodikossa (piekulla 5 metton tauluun/50 m) ja Matti vei omakseen kirjahyllyn päälle metrisen kiertopalkinnon. Allekirjoittaneen kohtaloksi koitui pokata piirinmestaruus hirvikävelyssä (juokseva ilmahirvi + 2 x arviointi). Joukkuekilpailussakin LEM:n porukka taisteli urhoollisesti ja peräänantamattoman sinnikkäästi itsensä pronssille. Ehken himpun verran saattoi siihen olla vaikuttamassa semmoinen seikka, että mukana oli vain kolme joukkuetta. Kemiläiset jänistivät eikä niitä näkynyt mailla halmeilla. Tolosen väkivahva joukkue otti hopiat ja Sodankylän miehet vei kirkkaimman kullan. Heillä oli kotikenttäetu ja kun itse saivat laskea pisteet, niin kyllähän sen silloin tietää.

Pääasia oli, että huolto pelasi ja palkinnot oli hyvät. Kahvia, kampanisuja, meetvursti-juustovoileipiä ja hirvikeittoa oli tarjolla aivan päällekylkien. Pokaalipalkinnot oli ruhtinaalliset ja tavarapalkinnot mestaruuskisojen arvon mukaiset.

Kuulemma LEM:kin porukoissa pitäisi olla oikeita mestarillisia taito-ampujia olemassa. Sääli vain heille, että näihin rientoihin eivät päässeet osallistumaan.

Nimi: Seppo Pallari

25.04.2012 16:24
Tervehdys Masalle, Komotan mustat Erkki M putsasi ja teki hyvät ahvenpihvit, hyviä oli! Terveisiä sinne, ja kiitoksia vielä ´niistä` unohetuista tavaroista.

Nimi: Mauri Kosonen

22.04.2012 16:57
Hieno viikko siellä venejärvellä takana ja saatiinhan niitä kursun isoja ahvenia. Kiitoksia Sepolle ja Penalle komotan reisusta, Oikein hyvää kevättä sinne toivottelloo masa.

Nimi: Heikki Ruokanen

04.11.2011 00:37
Terveppä vaan kaikille !

Sulan veden kausi lähenee vääjäämätttä loppuansa tälle vuodelle, vaikka nyt näin lauhoja sumukelejä piteleekin. Muikkua on Järvestä nostettu tälle vuodelle sangen mallikkaasti, siikaa vähän niukemmin, särki on kyllä levinnyt vähän joka paikkaan, niin syvälle kuin matalaan: paunetin ja nuottan käyttäjiä kaivattaisi. Taimenistutukset on tuottanu aika mukavasti tulosta, onnellisia 3 kilosten saalistajia on jo useampia. Keräilin jo täytetyt saaliskupongit poies laatikoista, kun en ole varma miten tässä syksyn mittaan pääsee käymään, kun tuo hirvipyyntikin vaatii oman aikansa, mutta sen mitä vielä saalistietoja tulee niin merkkaillaan kuponkeihin niinkuin ennenkin ja eiköhän net sitte viimistään kelkkakeleillä saada keräiltyä talteen. Kämmpärannan ja Autorannan kupongit vaikuttasi olevan suunnille kunnossa, samatekko Niesinperän koillisrannnan saalismerkinnät. Lounaisrannan elikkä Haapalahden saalikavakkeiden täyttöaste näytti yhtäkkiä katsottuna jotenkin vajaalta
; täytyy sitä tässä vielä selvittää. Jokatatapauksessa sinne on kalajaosto järkännyt ja Päivä-Erkki käytännössä toimittanut saaliskuponkilaatikot molemmille rannoille sitävarten, että olisi mahdollismman käytännöllistä niitä täytellä. Kireitä siimoja.

Heikki R.

Nimi: EERO

03.02.2011 22:38
Jos haluatte juttuja ja kuvia seuran sivuille ottakaa yhteys PALLARIn SEPPOON. Kaikille erämiehille ja naisille kireitä siimoja vuodelle 2011.

©2018 Lapin Erämiehet ry - suntuubi.com